Osa kuus. Rauhallista. Kaikki ovat pysähtyneet paikoilleen . Ainoastaan kulkija kuulee hengityksensä. Jos tarttuisit minua kädestä, vetäisitkö syleilyysi tanssittaaksesi minua? Pyörisimmekö pellolla auringonkukkien ympäröimänä? Makaisimmeko ruohonjuuritasolla nauttien siitä mitä meillä jo on, toisemme? Kulkija istahtaa kivilohkareen päälle. Minä sekä kevät katselimme toisiamme, odottaen lämpenemistä. Ottaen hörpyn termosmukista tunnen kehoni kuumenevan, kumpaa syytän; Sinua vai kahvia? Taivas. Kulkija kääntää katseensa kohti taivasta. Hänen lävitsensä puhaltaa tuuli, joka heilauttaa hiukset ympäriinsä. Mielikuvituksissani astelisin stadilaisena kymmenen sentin beigeissä koroissa sammalmättään päällä. Unissa astelisin paljain jaloin. Taivas. Käännän katseeni kohti taivasta. Riippakoivu valmisteli itseään alkavaan kesään. Entä minä? Toinen kesä, jonka kulkisimme ilman toisiamme. Missä sinä olit? Mihin kartalla kulkisit? Mielikuvituksissani kulkisin ymp