Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuuta 14, 2021.

Matkani Kokonaiseksi Naiseksi

  "Jos nainen tosin rakastui tuohon mieheen ja sai kokea tämän kanssa kokonaisia seikkailuja tässä pienessä kylänpahasessa, niin tuliko kuitenkin eteen tilanne, jolloin tämä nainen jäi miettimään?" Haluan palata vielä hetkeksi Naistenpäivään ja kertoa teille miksi tuo päivä kaikkien muiden päivien joukossa vaan merkkasi tälle Korolle enemmän. Tähän alkuun tahdon kiittää kaikkia niitä jotka ovat pyytäneet minua kertomaan teille lisää juuri ilmestyneestä kirjasta nimeltään Nainen Minussa. Ihana kuulla, että lukijoita kiinnostaa kuulla tuosta kirjoitusprosessista. Mietin pitkään kuinka kertoisin tai oikeastaan mistä aloittaisin kertomaan tätä tarinaa.. . Mutta eikös kaikki tarinat ala aina alusta? Minusta on hienoa, että meille naisille on ikioma päivä kalenterissa.  Mutta naiseus, mitä se kirjaimellisesti tarkoittaa? Onko olemassa tietynlainen kaava, jota kaikkien naisten täytyisi noudattaa? Kuuluuko siihen kynsien lakkaaminen, kampaajalla käynti säännöllisin väliajoin, uran lu

Silkkisääret

  Katson säärtäni.  Vedän kädelläni säärtäni pitkin ylhäältä alaspäin ja toistan liikkeeni. Tunnustelen pehmeää ja sileää säärtäni maatessani sängyllä keskellä päivää. Olen elänyt rauhallisuuden retriitissä jo jonkun tovin. Elänyt yksin ja ovi kiinni periaatteella. Ja se on tehnyt tälle korolle hyvää.  Olen saanut miettiä asioita. Miettiä ja pohtia mitä haluan tänään, mitä huomenna ja kenties ensiviikolla. Elämässäni on tapahtunut niin isoja muutoksia, jotka ovat saaneet tämän koron miettimään yhä uudestaan ja uudestaan.  Uudet ja vanhat jutut.  Katson sääriäni ja alan muistella sitä yötä kun Muukalainen poikkesi Pimeältä Maantieltä tämän Koron luo. Ilmoitti tulonsa viestillä ja pyysi minua sovittuun tapaamispaikkaan. Siinä minä seisoin pimeässä katulampun alla odottaen tuota vaarallista rikollista, joka poimisi minut mikä hetki tahansa kyytiin. Sinä iltana kukaan ei liikkunut missään. Joka paikassa oli niin hiljaista, että hetken olisin voinut luulla vain minun ja tuon rentun olevan a