Mies teki sen taas. Koetellen rajojani yhä uudelleen ja uudelleen. Huomaan itseni seisovan jälleen kuin tikku paskassa. Paikoillani.  Hänen kosketuksensa on kuin salamanisku. Se osuu ja osuessaan antaa vastaanottajalle jotakin mitä sanotaan kunnolliseksi täräykseksi. Minulle itselleni se oli enemminkin sopivasti läsnäoloa ja välittämistä. Seison yhä edelleen paikallani, sillä olen jähmettynyt näihin nurkkiin. Seison ja huomaan toivovani tämän ikuisen salaman iskevän toistamiseen, mutta ilman turhia rakkaudenosoituksia. Pelkällä suoralla intohimolla. Miksi toinen puoli aivoistani edelleen haikailee salaa Pimeälle Maantielle? Mies seisoo takanani käsi hipaisten lantiotani. Huokaisee ja mörähtää tuttuun tapaansa. Samaan aikaan tatuoitu käsi kulkee laidasta laitaan vartaloani pitkin.  Mies teki sen taas.  Punaisen röökin tuoksu hemmottelee minua ja pistää pääni sekaisin. Se ei ollutkaan enää pelkkä Muukalainen. Se oli kaikkea muuta kuin tuo mystinen ja paha rikollinen.  Huomaan olevani jä

  Valokuva: Yhteishyvä / Tommi Mattila Hei ja tervetuloa Korkojen Kapinan uuden blogipostauksen pariin pitkästä aikaa! Viime kirjoituksesta on kulunut tarkoituksella hetki, joten nyt on ihana päästä höpöttelemään tänne uusien postauksien toivossa. Mä ajattelin kertoa nyt mitä mulle kuuluu ja mitä kaikkea on tapahtunut tässä alkukesän aikana. Tosi paljon ootte kyselleet milloin tulisi uutta kirjaa, jatkoa kirjasarjalle ja tuleeko Nainen Minussa teoksesta toista osaa? Viimeeksi mä jätin vielä ylläriksi ja kertomatta niistä tarkoituksella... Tämä kesä on lähtenyt aika rytinällä käyntiin. Tosi paljon on helpottanut nyt kun näitä rajoituksia tämän maailmalla jylläävän episodin takia on hieman hellitetty. Mikä siis tarkoittaa, että joitakin tapahtumia pystytään ja aiotaan tänä kesänä järjestää. Se ajatus tuntuu musta ainakin tosi kivalta, koska just tapahtuma-aloilla työskentelevät ihmiset pääsevät takaisin sorvin ääreen.  Toivon sydämestäni, että pääsisin taas juontamaan joitakin tapahtumia