Siirry pääsisältöön

Aikuinen Nainen

Yritän pysyä kokonaisena Naisena. Yritän elää tätä elämää täällä kylänpahasessa. Joka toinen päivä yritän muistuttaa itseäni siitä, että pysyminen kaukana sinusta on paras ja mahdollinen ratkaisu. Ne välipäivät lyön päätäni seinään ja pohdin pienessä päässäni pieleen mennyttä onnistumista. Minä olen aikuinen nainen.
Minä olen se joka pääsee sinusta ylitse vaikka tahdonkin jälleen rakastaa.
Yritän rakastaa ja olla rakastumatta. 
Yritän vihata edelleen ja olla vihaamatta. 
Yritän ymmärtää, vaikka en oikeasti ymmärrä. 

Kuulen raskaan hengityksen linjan toisessa päässä. Pistän merkille röökin ja sytkärin.  Ne kuuluvat yhteen Muukalainen. Ne tunnistetaan kokonaisuutena ja täydentävät toinen toistaan. 
Mörähdys kuuluu ja minä vajoan. 

Vajoan viimeiseen yöhön. Siihen taloon, niihin lakanoihin. Kajoat minuun ja osaat tehdä sen jälleen. Pyydän sinua kajoamaan minuun kaikilla isoilla yksityiskohdilla. 
Vartaloni on jännittynyt, mutta tuon miehen kosketus saa minut kuin mieleni sekä kroppani rentoutumaan. 
Ja hetken kuluttua muistan miltä tuntuu kun kosketat yhtälailla minua kuin jokaista osaa minussa. 

Yritän pysyä kokonaisena Naisena. Haluan antaa mahdollisuuden muillekin, jotka käsikirjoitukseeni eksyvät. Haluan olla astumatta pimeälle maantielle ja yrittää olla näkemättä sinua. 

Muukalainen naurahtaa kuulemalleen. 

Minä olen kokonainen Nainen, joka päätti lopettaa ennenkuin kumpaakin meistä pimeän maantien kulkijoista sattuisi enempää. Miksi siis naurat ja haluat hetki hetkeltä muistuttaa minua siitä kaikesta?

Yritän unohtaa Muukalaisen. Tuon vaarallisen rikollisen. Jokaisen tatuoinnin mielestäni. Naurun. Vähäiset sanat. Teot makuuhuoneessa.  

Teen tämän omalla tavallani, eli vaikeimman kautta
Yritän käyttäytyä kuin aikuinen...


...Yritän olla Aikuinen Nainen.










KORKOJEN KAPINA KIITTÄÄ 20 000 LUKIJASTA!!! 

P.S Lisäksi Korkojen Kapina vieraili Radio Voimassa 17.11.2020. Haastattelun voit kuunnella radio Voiman sivuilta. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Korkojen Kapina vierailulla Puoli Seiskassa!

 Korkojen Kapina pääsi toteuttamaan UNELMANSA!  Puoli Seiskan kuuluisa pinkki sohva Toteutuuko mun pitkäaikainen unelma vihdoin ja viimein? Onko tämä oikeasti totta? Yhtenä toukokuun päivänä 2023 tapahtui yksi ikimuistoisin asia... "Minua jännitti tosi paljon kun kävelin Ylen tiloihin.  En voinut uskoa sitä todeksi"  Istahdin aulan sohvalle, josta minut tultiin hakemaan sovitusti. Lähdimme Tuulianna Tolan kanssa kiertämään studioita. Pääsin näkemään miltä uutisstudio, aamutvstudio ja ohjaamo näyttivät. Kurkistin myös maskihuoneeseen jossa tapasin tuttuja kasvoja! Parhain juttu koko kierroksessa oli kuitenkin itse Puoli Seiska ohjelmasta tuttua tutumpi pinkki sohva johon vierailijalla oli kunnia istahtaa haastattelun ajaksi.  Ohjelman juontajat ja työryhmä saivat vierailijan   eli minut viihtymään kaikin tavoin. Kahvia, keskusteluja sekä pientä "haastattelupätkää" oli tiedossa pian.  Ihanan Tuulianna Tolan kanssa juteltiin minun kirjastani joka ilmestyi heinäkuussa 2

Miksi kielletty himottaa eniten?

Aina ja Ikuisesti- Päähenkilön ruutuvihosta  Muistan kuinka Islanti sai minut unelmoimaan villistä vapaudesta. Ja sitähän minä olinkin, mutta kai kuvittelin olevani tilivelvollinen sinulle tulemisistani sekä menemisistäni. Miksi? Paikallisbaarista kantautui akustinen kitaran soitto. Väki seilasi sisätiloista ulos polttamaan tuoppien kanssa. Jo heidän elämäntyylinsä sai turistin tuntemaan miten kulttuuri poikkesi jollain tasolla suomalaisesta. En tarkoita nyt tuopin tavoin, mutta jokin tunnelmassa oli täysin erilaista. Mikä?   Pitkä hiuksiset sällit naurahtelivat terassilla paikallis vitseille, joita sisäpuolelta kantautui laulun mukana.  Tilasin valkoviiniä lasillisen. Valitsen useasti sen makean version, koska... Noh satuin pitämään siitä enemmän kuin kuivasta mauttomasta juomasta.  Pohdin.  Mitä jos olisimme olleet tässä baarissa kahden? Olisimmeko tanssineet viimeiseen asti? Olisitko pyytänyt minua tanssimaan keskelle tanssilattiaa intohimoisen viimeisen hitaan?

Syntinen Askel 3/5

  Puhelin värähtää.  Käännän katseeni yöpöydälleni ja näen tuon tatuoidun muukalaisen nimen ruudulla. Yksi uusi viesti.  Huokaisen syvään. Kehoni nauttii syvästä pelosta, jännityksen tunteesta. Minä hieman tärisin.  Menen seisomaan ikkunan luokse. Katson kadulle verhojen välistä, mutta en näe siellä ketään. Tyhjä ja pimeä tie jatkui jatkumista yksin yksinäisyydessään. Valo vilkkuu yhä puhelimen näytöllä, mutta en käännä katsettani siihen kuitenkaan. Kuulen auton äänen, mutta se katoaa yhtä nopeasti kuin valomerkki kännykästäni. Huokaisen toistamiseen. Katselen yhä tielle ja näen parkissa mustan ajoneuvon. Ikkuna aukenee ja tatuoitu käsi näkyy jälleen. Muukalainen oli palannut.  Mietin lähikuukausia ja sitä kuinka nopeasti aika on vierähtänyt eteenpäin. Vasta äsken oli kiimainen ja kuuma kesä ja tämä likka kulki minihame päällä korkkareissa katuja kesäyön hämärinä pikkutunteina. Yhtäkkinen syksyn tulo, vesisateet ja pimenevät illat saivat minut jonkinlaiseen syysmasennuksen partaalle. M