Siirry pääsisältöön

Rikkinäinen ilopilleri


Ilopilleri.
Vaihdoit tuon yhden sanan silmiin katsomiseen.

Tuijottaminen.
Seisot siinä edessäni tuo tuttu katse minuun päin. 

Katuminen.
Et katunut sanomisiasi. Et antanut minullekaan mahdollisuutta siihen. 

Tuijottaminen.
Kauan vielä aion pitää itseni tässä tilanteessa, kuinka kauan aion hänen satuttaa itseäni? 

Totuus.
Vaikka olitkin vakavassa suhteessa tämän ilopillerin kanssa, antaako se oikeutta tehdä ilopilleriä surulliseksi?

Tapahtunut.
Lasinen kihlajaislahjaksi saatu maljakko on yhtä sirpaleina yhteisen omakotitalomme lattialla kuin rikkoutunut sydämeni. 

Lyönti.
Miksi aiheutat minulle fyysisesti sekä henkisesti väkivaltaista tuotosta?  

Palkinto.
Tuoko se sinulle nautintoa?

Totuus. 
Ei minulle.

Yritys.
Anteeksi. Sanoit noin myös viikko sitten, suudellen kevyesti mustaa silmäkulmaa jota korostivat violetti sekä reilu punaisuus.

Viimeinen Niitti.
Seison siinä edessäsi kokonaan uusi katseen kiilto silmissäni.

Pakkaaminen.
Teet siitä kahden kerroin vaikeampaa kuin se voisi olla. 
Nyt on minun vuoroni lähteä pakoon.

Hyvästi.
Usko minuun kun kerron, ettei päätökseni ollut helppo.  Sana lähteminen on helpompi sanoa kuin toteuttaa. Tässä tapauksessa teot ovat sanoja suurempia. 
Ovesta poistuessani kuulin vielä huutosi, joka kantautui postiluukusta. 
Kyyneleet, mitkä yrittivät tippua kasvoiltani eivät halunneet minun pilata meikkiäni. 
Olinhan vahva nainen.

Korkoni kopisivat käytävällä.
Vaikka olinkin rikkinäinen, niin ottaessa uuden askeleen tunsin itseni voittajaksi. Vaikka olikin ruhjeilla ulkoisesti, niin sisäisesti voitin tämän erän. Voitin itseni.
Kiilto sekä viilto sydämessäni kuljettivat minua uuteen määränpäähän missä voisin rauhassa hengittää ilman pelkoa, ilman väkivaltaa. 


Jokainen kokee elämässään henkistä sekä fyysistä väkivaltaa jollakin tavalla. Se mitä se kaikki voi saada aikaan voi jättää pysyviä vammoja kehoon kuin mieleen, siksi se pitää saada loppumaan.
Hiljaisuus voi olla molemminpuolista, rakastuminen voi olla molemminpuolista mutta viimeisen mustelman voi olla jättämättä siihen toiseen...













Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Korkojen Kapina vierailulla Puoli Seiskassa!

 Korkojen Kapina pääsi toteuttamaan UNELMANSA!  Puoli Seiskan kuuluisa pinkki sohva Toteutuuko mun pitkäaikainen unelma vihdoin ja viimein? Onko tämä oikeasti totta? Yhtenä toukokuun päivänä 2023 tapahtui yksi ikimuistoisin asia... "Minua jännitti tosi paljon kun kävelin Ylen tiloihin.  En voinut uskoa sitä todeksi"  Istahdin aulan sohvalle, josta minut tultiin hakemaan sovitusti. Lähdimme Tuulianna Tolan kanssa kiertämään studioita. Pääsin näkemään miltä uutisstudio, aamutvstudio ja ohjaamo näyttivät. Kurkistin myös maskihuoneeseen jossa tapasin tuttuja kasvoja! Parhain juttu koko kierroksessa oli kuitenkin itse Puoli Seiska ohjelmasta tuttua tutumpi pinkki sohva johon vierailijalla oli kunnia istahtaa haastattelun ajaksi.  Ohjelman juontajat ja työryhmä saivat vierailijan   eli minut viihtymään kaikin tavoin. Kahvia, keskusteluja sekä pientä "haastattelupätkää" oli tiedossa pian.  Ihanan Tuulianna Tolan kanssa juteltiin minun kirjastani joka ilmestyi heinäkuussa 2

Miksi kielletty himottaa eniten?

Aina ja Ikuisesti- Päähenkilön ruutuvihosta  Muistan kuinka Islanti sai minut unelmoimaan villistä vapaudesta. Ja sitähän minä olinkin, mutta kai kuvittelin olevani tilivelvollinen sinulle tulemisistani sekä menemisistäni. Miksi? Paikallisbaarista kantautui akustinen kitaran soitto. Väki seilasi sisätiloista ulos polttamaan tuoppien kanssa. Jo heidän elämäntyylinsä sai turistin tuntemaan miten kulttuuri poikkesi jollain tasolla suomalaisesta. En tarkoita nyt tuopin tavoin, mutta jokin tunnelmassa oli täysin erilaista. Mikä?   Pitkä hiuksiset sällit naurahtelivat terassilla paikallis vitseille, joita sisäpuolelta kantautui laulun mukana.  Tilasin valkoviiniä lasillisen. Valitsen useasti sen makean version, koska... Noh satuin pitämään siitä enemmän kuin kuivasta mauttomasta juomasta.  Pohdin.  Mitä jos olisimme olleet tässä baarissa kahden? Olisimmeko tanssineet viimeiseen asti? Olisitko pyytänyt minua tanssimaan keskelle tanssilattiaa intohimoisen viimeisen hitaan?

Syntinen Askel 3/5

  Puhelin värähtää.  Käännän katseeni yöpöydälleni ja näen tuon tatuoidun muukalaisen nimen ruudulla. Yksi uusi viesti.  Huokaisen syvään. Kehoni nauttii syvästä pelosta, jännityksen tunteesta. Minä hieman tärisin.  Menen seisomaan ikkunan luokse. Katson kadulle verhojen välistä, mutta en näe siellä ketään. Tyhjä ja pimeä tie jatkui jatkumista yksin yksinäisyydessään. Valo vilkkuu yhä puhelimen näytöllä, mutta en käännä katsettani siihen kuitenkaan. Kuulen auton äänen, mutta se katoaa yhtä nopeasti kuin valomerkki kännykästäni. Huokaisen toistamiseen. Katselen yhä tielle ja näen parkissa mustan ajoneuvon. Ikkuna aukenee ja tatuoitu käsi näkyy jälleen. Muukalainen oli palannut.  Mietin lähikuukausia ja sitä kuinka nopeasti aika on vierähtänyt eteenpäin. Vasta äsken oli kiimainen ja kuuma kesä ja tämä likka kulki minihame päällä korkkareissa katuja kesäyön hämärinä pikkutunteina. Yhtäkkinen syksyn tulo, vesisateet ja pimenevät illat saivat minut jonkinlaiseen syysmasennuksen partaalle. M