Korkojen pilottijakso. Tuntemattomana tuntemattomiin.

... Jo yhden kokonaisen kuukauden jälkeen korko oli valmis uusiin seikkailuihin.  Vaikkakin tämä lupautui itselleen, että pitäisi kahden kuukauden loman. Jotenkin päähenkilö oli viiden vuoden aikana onnistunut löytämään itsensä monen moisista paikoista, jotka yllättivät myös hänet itsensä kuin muutkin osapuolet. 

Kokonaiset 365 päivää kerrottuna 5 vuodella. Yhtäkuin siihen mahtui kokonainen  laatikollinen iloisia kuin surullisia hetkiä. 

Korko muistaa kuinka kipusi Tuomiokirkon portaat pelkästään vain siksi, että halusi näyttää miten helppoa se olisi vaikka jaloissa olivatkin viidentoista senttiset yksilöt. Myös tämä muistaa kuinka astui lumihankeen pimeässä mustilla avo koroilla  kokonaisen viinipullon vaikutuksen alaisena hoipertaessaan taksista ulos. Kuinka piikkikorot halusivat tehdä lähimpää tuttavuutta mukulakivien kanssa Aleksanterinkadulla. Miten surullisena päivänä pisti mustat nilkkurit jalkaansa, saattaen isoisä splittarin haudan lepoon. Kuinka päätti lähikauppaan valita ruskeat korkkarit , koska halusi tomaattien oston näyttävän kivalta. Jos ei ihmisten mielestä niin oman itsensä takia.

Vuodet tämä on kulkenut omia polkujaan valiten omat ratkaisunsa miten ylämäen juoksisi  ylös taikka alamäen kierisi alas.. 

Toki Hän koki myös rakkauden. 

Renttu, joka osti uudet tennarit vasta sitten kun varpaat tulivat ulos toisesta päästä kenkää. Mies, joka sytytti monella tapaa tämän naisen mielenkiinnon tätä kohtaan möreällä äänellään, komealla olemuksellaan sekä silmillään. Hauskoilla jutuilla, tupakan savulla. Lista on loputon...

Se sai koron huutamaan keskellä yötä vesisateessa kuinka palavasti rakastui vastapäisellä kadulla seisovaan herrasmieheen. Jopa kuinka olisi valmis kuolemaan jos se kelaisi aikaa taaksepäin saati herättäisi toisen henkiin. 

Korko valvoi kokonaisen yön matkustaessaan prinssinsä luokse kertomaan olevansa läsnä, jos se tekisi tennarin onnelliseksi. 

Vuosia myöhemmin kaikki muuttui. Jommankumman oli pakko jatkaa matkaa eteenpäin, mutta ei vain siksi että tätä ei kiinnostanut enää elää elokuvassa joka heidän elämäänsä korosti. Päinvastoin tämä sanoi rakastavansa toista niin liian paljon, että pelkäsi tulevansa hulluksi siitä kaikesta. Valvotut yöt, huonosti syöminen sekä jatkuva huoli toisesta. Se olisi tehnyt molemmat hulluksi omilla henkilökohtaisilla tavoillaan.

Saat itse päättää omissa mielikuvituksissasi kumpi hahmoista lähti. Saat päättää kumpi rakasti toista enemmän. Voit myös päätellä miksi rinkka eteisessä odotti kauan poimimista. Saat itse päättää.

...Jo yhden kokonaisen kuukauden jälkeen korko oli valmis uusiin seikkailuihin. Tämä osti kasan kirjoja, jotka kertoivat apukeinoja vanhasta rakkaudesta eroon pääsemisessä. Toisessa niissä luki myös miten vaikealta se voisi tuntua, kuinka kaiken paskan jälkeen tämä saisi sielulleen rauhan. Kuitenkin lentoliput odottivat passin välissä. Termospullo täytettynä, retkikeitin messissä...

Siitä alkoi kokonaan uudenlainen seikkailu. Korkojen Kapina oli päättänyt hetkellisesti ottaa uudenlaisen asenteen muuttumalla Korkojen Kostoksi. Kuinka kauan niin sitä tämä ei tiennyt, mutta siitä  lähti ottamaan selvän. 

Vaihdoin korkokengät vaelluskenkiin, aamutossuihin, paljaisiin varpaisiin sekä uusimpiin ihanuuksiin jotka matkalla astelisivat vastaan. (Voit itse päättää tarkoittiko viimeisin lause miehiä vai kenkiä)

"Minulla ei ollut tietoa tarkalleen siitä mihin olin menossa. Eikä hajua ollenkaan minne päätin matkani. Mutta olin varma kysymyksistä joihin lähdin etsimään vastausta. 

Kuka minä oikeasti olen? Mitä minä oikeasti elämältäni haluan? Miksi annoin itseni rakastua ja miksi en voinut antaa sitä niin helposti anteeksi? Milloin viimeinen muistiinpano sinusta (meistä) jäisi viimeiseksi?" 

Haluan, että laskiessa rinkkani minulla olisi enemmän edessäni vastauksia kuin kasoja rotkoja.

Askel kohti tuntematonta