° Tyttö, joka lähti pois sieltä missä kasvoi.
Nainen, joka taas kasvoi liikennevalojen värien mukaan.
Persoona, joka ei antanut muiden estellä tulemisia saati niitä menemisiäkään.
Ikiliikkuja, joka ei koskaan pysynyt paikallaan.
Ihminen, joka rakastuttaa muttei koskaan itse ajaudu siihen pisteeseen.
Minä itse, joka yllätti paitsi itsensä niin muutkin ympärillään olevat.
Materialisti, joka halusi vaihtaa kymmenen sentin beiget korot timanttisiin aamutossuihin.
Minä, joka...
Rakastuin sinuun. °
-Tekstinsisältö Aina & Ikuisesti rakkaustrillerista , joka julkaistiin elokuussa 2018-
Päähenkilön Islan ruutuvihosta;
Joskus näen sen silmissäni edelleen kun kerroin aikeistani lähteä. Joskus taas pyyhin sen mielestäni pois enkä ajattele mitään moneen päivään. Joskus taas teen kumpaakin, mutta silloin en pysy jaloillani.
Jokainen meistä käy elämässään oman henkilökohtaisen tarinan lävitse. Sinä itse olet oman tarinasi päähenkilö ja saat suurin piirtein valita ketä kirjan kokoelmaan kuuluu. Jokainen meistä kirjan avatessa kokee ilon sekä surun kyyneliä. Saa tuntea mitä rakkaus on ja millaisen kuuluu olla ensimmäinen suudelma ihastuksesi kanssa. Uskoisin, että jokainen jännittää lyödäkkö etuhampaat sen toisen päähenkilön etuhampaisiin tai kolahtavatko päät yhteen maahan pudonneen sormuksen ansiosta. Miltä sinusta silloin tuntui?
Elämä ei ole myöskään aina pelkkää iloa ja ylämäkiä. Tarinoissa huomaamme usein joutuvan kokemaan reilusti alamäkiä. Jotkut ovat helposti kiivettävissä takaisin ylös, mutta joskus voimat eivät tahdo millään riittää. Juuri silloin olet kiitollinen että sinun tarinasi roolihahmoihin kuuluu sivuhenkilöitä, jotka ojensivat kätensä nostaakseen sinut ylös.
Kirjoittajan on ihanaa huomata, että käsikirjoitus on tehnyt tehtävänsä ja uponnut lukijoihin.
Tarinoihin kuuluu juoni. Sellainen, joka yllättää itse päähenkilön sekä kaikki ympärillä olevat. Se voi olla äkillinen, odotettava tai toivottava. Sen usein uskotaan antavan kunnollista kritiikkiä, räjäyttäviä tunteita sekä pimeitä jaksoja. Kuitenkin, jokaisen päähenkilön elämässä tulee olemaan päinvastaisia tunnelmia. Saat kuulla onnitteluja, kehuja sekä positiivista palautetta kaikesta siitä mitä olet matkallasi saanut aikaan. Sinun on päähenkilönä huomattava, että itse olet yksi tärkeimmistä ja sellaisina ihmiset tulevat sinut muistamaan heidän elämissään.
Juoni... Millaisen juonen käänteen olet lähiaikoina itse huomannut elämässäsi tapahtuvan? Ja mikä oli reaktiosi?
Matkallasi tulee aikoja, jolloin pysähdyt paikallesi miettimään. Minäkin voin kertoa omasta "yhden pysähdyksen" taktiikasta.
Monesti kuulee lauseen, että pahin ratkaisu on paeta paikalta. Mutta mielestäni liiallinen paikalleen jääminen voi saada itse päähenkilön takertumaan liiallisiin yksityiskohtiin ja jo pelkästään se saa meidät kääntämään juonta tarinassamme. Vaikka minä lähdinkin pois sinun luotasi, niin näin kymmenen vuoden jälkeen ymmärrän paremmin tilanteeni. Pidin itseäni pelkurina, joka ei uskaltanut kohdata asioita niin kuin ne olivat. Mutta ajattelen sen usein näin... Jos olisin jäänyt samaan kaupunkiin kanssani, niin se olisi voinut saattaa meistä jommankumman haudan pohjalle. Mutta on olemassa toinenkin vaihtoehto... Me olisimme ehkä olleet tarinamme onnellisin pariskunta, jotka käyttivät sen kaiken ajan hyvin. Tai sitten se onnellinen pariskunta, jotka riitelevät pienimmistäkin asioista, kuten pisteen paikasta elämässä.
Tosiasia on, että minä päähenkilönä pakenin paikalta. Ja kymmenen vuoden aikana olen käynyt läpi kaikkea sitä mistä en olisi uskonut itseni koskaan löytyvän.
Ja mitä tulee oman tarinasi roolihahmoihin... Voit ja sinun pitää olla aina sellainen kuin itse haluat. Sinä olet voimavara itsellesi sekä kaikille niille jotka oikeasti sinusta välittävät. Ja niiden henkilöiden nimet on aina mainittu tarinasi lopputeksteissä. Ja vaikka sulkisit silmäsi niin ne joiden oikeasti kuuluu jäädä niin löytyvät aina näköetäisyydeltä.
Palataan vielä hetkeksi tuohon kirjoittamiseen.
Olen varma, että jokainen meistä tietää oikean tavan purkaa kiukkuaan, pahaa oloaan sekä vitutusta. Tahdon uskoa, että monet löytävät syyn hymyyn ja tilaa uusille iloisille ajatuksille.
Palatakseni vielä hetkeksi tähän elämäni tarinaan niin...
...Olen raapustanut muistiinpanoja erillisiin paperiarkkeihin. Tiputtanut niitä ja kasannut sekaisin pinoon. Olen kaatanut kahvit ja kuivattanut hiustenkuivaajalla tärkeimmät kohdat uudestaan esiin. Olen löytänyt uusia näkökulmia ja vaihtanut miljöötä tarvittaessa. Viihtynyt yksin omassa rauhassa. Löytänyt uusia ihmisiä. Olen purkanut pahaa oloa huutamalla keskellä metsää ja jäänyt mökkini ulkopuolelle huomatessani etteivät avaimet olleetkaan takin taskussa.
Olen katsonut silmiin pitkän tovin ja kertonut miten onnellinen olen kun juuri Hän on elämäni yksi roolihenkilö. Nauranut vatsan kipeäksi ja lisännyt aina enemmän ja enemmän mausteita soppaan (Voit itse kuvitella mitä tarkoitin)
Olen kaivannut nukahtamista käpertyen kainaloosi. Maannut sohvan toisessa nurkassa ja odottanut milloin tulisi uusi juonenkäänne.
Ja jokaisen muistiinpanon jälkeen olen tajunnut miten ihanaa elämä oikeasti voi olla.
Seison sitten Norjan Bodøssa mökkini terassilla. Nurmikolla paljain jaloin. Lumihangessa. Keskellä katua. Helsingissä tai maaseudulla. Ulkona saati sisällä. Kaupassa tai kahvilassa. Hiljaisuudessa, metelissä.
Minä joka...Kirjoitan itse oman elämäni tarinan.
Kommentit
Lähetä kommentti