Siirry pääsisältöön

Oman tarinan kirjoittajana



° Tyttö, joka lähti pois sieltä missä kasvoi.
   Nainen, joka taas kasvoi liikennevalojen värien mukaan.
   Persoona, joka ei antanut muiden estellä tulemisia saati niitä menemisiäkään.
   Ikiliikkuja, joka ei koskaan pysynyt paikallaan.
   Ihminen, joka rakastuttaa muttei koskaan itse ajaudu siihen pisteeseen.
   Minä itse, joka yllätti paitsi itsensä niin muutkin ympärillään olevat.
   Materialisti, joka halusi vaihtaa kymmenen sentin beiget korot timanttisiin aamutossuihin.
   Minä, joka...
   Rakastuin sinuun. °
   -Tekstinsisältö Aina & Ikuisesti rakkaustrillerista , joka julkaistiin elokuussa 2018-

Päähenkilön Islan ruutuvihosta;

Joskus näen sen silmissäni edelleen kun kerroin aikeistani lähteä. Joskus taas pyyhin sen mielestäni pois enkä ajattele mitään moneen päivään. Joskus taas teen kumpaakin, mutta silloin en pysy jaloillani.
Jokainen meistä käy elämässään oman henkilökohtaisen tarinan lävitse. Sinä itse olet oman tarinasi päähenkilö ja saat suurin piirtein valita ketä kirjan kokoelmaan kuuluu. Jokainen meistä kirjan avatessa kokee ilon sekä surun kyyneliä. Saa tuntea mitä rakkaus on ja millaisen kuuluu olla ensimmäinen suudelma ihastuksesi kanssa. Uskoisin, että jokainen jännittää lyödäkkö etuhampaat sen toisen päähenkilön etuhampaisiin tai kolahtavatko päät yhteen maahan pudonneen sormuksen ansiosta. Miltä sinusta silloin tuntui?

Elämä ei ole myöskään aina pelkkää iloa ja ylämäkiä. Tarinoissa huomaamme usein joutuvan kokemaan reilusti alamäkiä. Jotkut ovat helposti kiivettävissä takaisin ylös, mutta joskus voimat eivät tahdo millään riittää. Juuri silloin olet kiitollinen että sinun tarinasi roolihahmoihin kuuluu sivuhenkilöitä, jotka ojensivat kätensä nostaakseen sinut ylös.
Kirjoittajan on ihanaa huomata, että käsikirjoitus on tehnyt tehtävänsä ja uponnut lukijoihin.

Tarinoihin kuuluu juoni. Sellainen, joka yllättää itse päähenkilön sekä kaikki ympärillä olevat. Se voi olla äkillinen, odotettava tai toivottava. Sen usein uskotaan antavan kunnollista kritiikkiä, räjäyttäviä tunteita sekä pimeitä jaksoja. Kuitenkin, jokaisen päähenkilön elämässä tulee olemaan päinvastaisia tunnelmia. Saat kuulla onnitteluja, kehuja sekä positiivista palautetta kaikesta siitä mitä olet matkallasi saanut aikaan. Sinun on päähenkilönä huomattava, että itse olet yksi tärkeimmistä ja sellaisina ihmiset tulevat sinut muistamaan heidän elämissään.
Juoni... Millaisen juonen käänteen olet lähiaikoina itse huomannut elämässäsi tapahtuvan? Ja mikä oli reaktiosi?

Matkallasi tulee aikoja, jolloin pysähdyt paikallesi miettimään.  Minäkin voin kertoa omasta "yhden pysähdyksen" taktiikasta.
Monesti kuulee lauseen, että pahin ratkaisu on paeta paikalta. Mutta mielestäni liiallinen paikalleen jääminen voi saada itse päähenkilön takertumaan liiallisiin yksityiskohtiin ja jo pelkästään se saa meidät kääntämään juonta tarinassamme. Vaikka minä  lähdinkin pois sinun luotasi, niin näin kymmenen vuoden jälkeen ymmärrän paremmin tilanteeni. Pidin itseäni pelkurina, joka ei uskaltanut kohdata asioita niin kuin ne olivat. Mutta ajattelen sen usein näin... Jos olisin jäänyt samaan kaupunkiin kanssani, niin se olisi voinut saattaa meistä jommankumman haudan pohjalle. Mutta on olemassa toinenkin vaihtoehto... Me olisimme ehkä olleet tarinamme onnellisin pariskunta, jotka käyttivät sen kaiken ajan hyvin. Tai sitten se onnellinen pariskunta, jotka riitelevät pienimmistäkin asioista, kuten pisteen paikasta elämässä.
Tosiasia on, että minä päähenkilönä pakenin paikalta. Ja kymmenen vuoden aikana olen käynyt läpi kaikkea sitä mistä en olisi uskonut itseni koskaan löytyvän.

Ja mitä tulee oman tarinasi roolihahmoihin... Voit ja sinun pitää olla aina sellainen kuin itse haluat. Sinä olet voimavara itsellesi sekä kaikille niille jotka oikeasti sinusta välittävät. Ja niiden henkilöiden nimet on aina mainittu tarinasi lopputeksteissä. Ja vaikka sulkisit silmäsi niin ne joiden oikeasti kuuluu jäädä niin löytyvät aina näköetäisyydeltä.

Palataan vielä hetkeksi tuohon kirjoittamiseen.
Olen varma, että jokainen meistä tietää oikean tavan purkaa kiukkuaan, pahaa oloaan sekä vitutusta. Tahdon uskoa, että monet löytävät syyn hymyyn ja tilaa uusille iloisille ajatuksille.
Palatakseni vielä hetkeksi tähän elämäni tarinaan niin...

...Olen raapustanut muistiinpanoja erillisiin paperiarkkeihin. Tiputtanut niitä ja kasannut sekaisin pinoon. Olen kaatanut kahvit ja kuivattanut hiustenkuivaajalla tärkeimmät kohdat uudestaan esiin. Olen löytänyt uusia näkökulmia ja vaihtanut miljöötä tarvittaessa. Viihtynyt yksin omassa rauhassa. Löytänyt uusia ihmisiä. Olen purkanut pahaa oloa huutamalla keskellä metsää ja jäänyt mökkini ulkopuolelle huomatessani etteivät avaimet olleetkaan takin taskussa.
Olen katsonut silmiin pitkän tovin ja kertonut miten onnellinen olen kun juuri Hän on elämäni yksi roolihenkilö. Nauranut vatsan kipeäksi ja lisännyt aina enemmän ja enemmän mausteita soppaan (Voit itse kuvitella mitä tarkoitin)
Olen kaivannut nukahtamista käpertyen kainaloosi. Maannut sohvan toisessa nurkassa ja odottanut milloin tulisi uusi juonenkäänne.
Ja jokaisen muistiinpanon jälkeen olen tajunnut miten ihanaa elämä oikeasti voi olla.

Seison sitten Norjan Bodøssa mökkini terassilla. Nurmikolla paljain jaloin. Lumihangessa. Keskellä katua. Helsingissä tai maaseudulla. Ulkona saati sisällä. Kaupassa tai kahvilassa. Hiljaisuudessa, metelissä.

Minä joka...Kirjoitan itse oman elämäni tarinan.











Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Korkojen Kapina vierailulla Puoli Seiskassa!

 Korkojen Kapina pääsi toteuttamaan UNELMANSA!  Puoli Seiskan kuuluisa pinkki sohva Toteutuuko mun pitkäaikainen unelma vihdoin ja viimein? Onko tämä oikeasti totta? Yhtenä toukokuun päivänä 2023 tapahtui yksi ikimuistoisin asia... "Minua jännitti tosi paljon kun kävelin Ylen tiloihin.  En voinut uskoa sitä todeksi"  Istahdin aulan sohvalle, josta minut tultiin hakemaan sovitusti. Lähdimme Tuulianna Tolan kanssa kiertämään studioita. Pääsin näkemään miltä uutisstudio, aamutvstudio ja ohjaamo näyttivät. Kurkistin myös maskihuoneeseen jossa tapasin tuttuja kasvoja! Parhain juttu koko kierroksessa oli kuitenkin itse Puoli Seiska ohjelmasta tuttua tutumpi pinkki sohva johon vierailijalla oli kunnia istahtaa haastattelun ajaksi.  Ohjelman juontajat ja työryhmä saivat vierailijan   eli minut viihtymään kaikin tavoin. Kahvia, keskusteluja sekä pientä "haastattelupätkää" oli tiedossa pian.  Ihanan Tuulianna Tolan kanssa juteltiin minun kirjastani joka ilmestyi heinäkuussa 2

Miksi kielletty himottaa eniten?

Aina ja Ikuisesti- Päähenkilön ruutuvihosta  Muistan kuinka Islanti sai minut unelmoimaan villistä vapaudesta. Ja sitähän minä olinkin, mutta kai kuvittelin olevani tilivelvollinen sinulle tulemisistani sekä menemisistäni. Miksi? Paikallisbaarista kantautui akustinen kitaran soitto. Väki seilasi sisätiloista ulos polttamaan tuoppien kanssa. Jo heidän elämäntyylinsä sai turistin tuntemaan miten kulttuuri poikkesi jollain tasolla suomalaisesta. En tarkoita nyt tuopin tavoin, mutta jokin tunnelmassa oli täysin erilaista. Mikä?   Pitkä hiuksiset sällit naurahtelivat terassilla paikallis vitseille, joita sisäpuolelta kantautui laulun mukana.  Tilasin valkoviiniä lasillisen. Valitsen useasti sen makean version, koska... Noh satuin pitämään siitä enemmän kuin kuivasta mauttomasta juomasta.  Pohdin.  Mitä jos olisimme olleet tässä baarissa kahden? Olisimmeko tanssineet viimeiseen asti? Olisitko pyytänyt minua tanssimaan keskelle tanssilattiaa intohimoisen viimeisen hitaan?

Syntinen Askel 3/5

  Puhelin värähtää.  Käännän katseeni yöpöydälleni ja näen tuon tatuoidun muukalaisen nimen ruudulla. Yksi uusi viesti.  Huokaisen syvään. Kehoni nauttii syvästä pelosta, jännityksen tunteesta. Minä hieman tärisin.  Menen seisomaan ikkunan luokse. Katson kadulle verhojen välistä, mutta en näe siellä ketään. Tyhjä ja pimeä tie jatkui jatkumista yksin yksinäisyydessään. Valo vilkkuu yhä puhelimen näytöllä, mutta en käännä katsettani siihen kuitenkaan. Kuulen auton äänen, mutta se katoaa yhtä nopeasti kuin valomerkki kännykästäni. Huokaisen toistamiseen. Katselen yhä tielle ja näen parkissa mustan ajoneuvon. Ikkuna aukenee ja tatuoitu käsi näkyy jälleen. Muukalainen oli palannut.  Mietin lähikuukausia ja sitä kuinka nopeasti aika on vierähtänyt eteenpäin. Vasta äsken oli kiimainen ja kuuma kesä ja tämä likka kulki minihame päällä korkkareissa katuja kesäyön hämärinä pikkutunteina. Yhtäkkinen syksyn tulo, vesisateet ja pimenevät illat saivat minut jonkinlaiseen syysmasennuksen partaalle. M