Näin sinusta unta.
Herätessäni minusta tuntui, että unen näkeminen ja siinä eläminen jatkuisi jatkumistaan. Kaikki siinä tapahtunut ja tapahtuva tuntui niin todelliselta.
Peitän kasvoni kämmenieni suojiin.
Mitä hittoa minulle oli tapahtumassa? Miksi kaipaan sinun ilmestymistä elämääni näin yhtäkkiä?
Kuullessani mitä sisäpiirissä puhuttiin jäin pohtimaan sitä kaikkea mielessäni. Olitko oikeasti löytänyt jonkun toisen rinnallesi?
Tietenkin olin iloinen puolestasi, tottakai.
Mutta minua silti puistatti sinusta pursuava onnellisuuden tunne, joka huokui kylän torille saakka. Olit onnellinen jonkun muun kuin minun kanssani.
Tämä kiilakorko oli mustasukkainen.
Minua nolotti kamalasti, sillä asian ottaminen esille sai minut jo näkemään punaista. Ensimmäisen kerran otin vihaisen askeleen kävellessäni jalkakäytävällä. En nyt tietenkään väitä, että jokainen tähän asti ottamani uusi askel olisi ollut aina täynnä iloisuutta...
Tämä kiilakorko ei ollut pelkästään vihainen. Nimittäin sen ollessa myös sitä se kantoi mukanaan surua, itkua sekä pelkoa yksin jäämisestä. Mitä tapahtuisi jos se aina yhtä iloinen ja seikkailunhaluinen ihanuus (puhutaan siis kengästä) jäisikin kotiin peiton alle itkemään? Mitä jos sitä yksilöä pelotti, että jäisi yksin menettäessään elämänsä rakkauden?
Huhut olivat huhuja. Se mitä tänään kerrottaisiin kiinnostavana leviävänä uutisena ei enää huomenna olisi päivän tuorein juttu. Vaikka kaikki se tieto häviäisi maailmasta yhden delete nappulan painamisen avulla niin tosiasia oli toinen.
Kuultu huhu ei poistuisi kuulijan pään sisältä aikoihin. Se jäisi sinne pyörimään ympyrää ja pompahtaisi mieleen aina kun ei tuntisi itseään yhtä vahvaksi kuin yleensä.
Kysymys kuuluukin, millä tavalla (ilmoituksen) saisi pois mielestä pois silmistä?
Korko korjaa nyt edellisen lauseen kaksi viimeistä sanaa.
Nainen halusi nähdä miehen. Hän haluaisi seistä joku päivä kasvotusten tämän kanssa ja tuntea miten sydän hakkaa hakkaamistaan peläten kuolevansa siihen paikkaan.
Kolmen pisteen kysymys;
Onko / Oliko korolla oikeus surra?
Saako korko rakastua samaan spittarikenkään uudestaan?
... Voisiko tarinan naisella ja miehellä olla vielä joskus yhteisiä askelia?
Kuka tietää mitä seuraavat päivät, viikot, kuukaudet tai vuodet toivat tullessaan. Minä en tiennyt, mutta halusin uskoa uuteen käänteeseen.
Kiilakorko jätti sydämensä, sormuksensa sekä kaipuun tarinan väliin.
Kaupallisessa yhteistyössä
Punaisen sormuksen löydät liikkeestä;
Vaateliike Elena,
Kauppakatu 8 18100 Heinola
Kommentit
Lähetä kommentti