°Sinä kuulut menneisyyteeni.
Sinun äänesi.
Sanasi.
Tekosi.
Virheesi.
Jokainen askeleesi.
Hiljaisuutesi.
Sinä kuulut menneisyyteeni.
Ja juuri nyt olen päässyt eteenpäin°
Menneisyys.
Minullakin on sellainen.
Se tulee vierailulle aina silloin kun en halua ymmärtää jotakin tapahtuvaa ympärilläni. Se käy koputtamassa ovelle silloin kun olen haavoittuvaisempi. Se tulee ja se taas menee jättäen minut makaamaan eteisen lattialle yksin. Repien kaikki ne haavat auki yhä uudestaan ja uudestaan. Lähtee kävelemään jättäen minut asuntooni kerta toisensa jälkeen.
Menneisyys.
Muistuttaa minua siitä millainen olin. Vetää muistilapun esille, jossa lukee isoilla paksuilla tikkukirjaimilla yksi sana. Ja se sana saa minut palaamaan muistelmien pariin.
Menneisyys. Miksi sinä olet jälleen siinä?
Vuosien ajan pysyit poissa. Tiemme erosivat kauan aikaa sitten ja juuri nyt kun minä ole selvillä vesillä niin sinä tulet takaisin. Kaikki se vuosien kestävä hiljaisuus on pysähtynyt kuin seinään.
Seinä. Minä tunnen kuinka kävelen jälleen päin sitä ja pitelen otsassani villasukkaa. Se kuulemma laskee turvotusta.
Yksi sana. Yksi viesti. Yksi huomautus. Huutomerkki ilman lisättyä pistettä. Sitä sinä minulle olit kaikki ne vuodet joita opimme toisiamme tuntemaan. Kunnes yhtäkkiä sinä hävisit elämästäni etkä taaksesi katsonut.
Minä ja paska olotilani. Kahden yksiössä. Kahden sängyssä. Kahden suihkussa. Kahvilla.
Nyt olen vihdoin pystyssä. Seison omilla voimillani suorassa.
Avaan verhot aamuisin ja annan auringon lämmittää kalpeaa ihoani.
Menneisyys. Sinä tulit jälleen moikkaamaan minua. Kysyt rutiininomaisesti muutaman kysymyksen ja teet seuraavan siirtosi.
Minä ja sinä.
Sinä ja minä.
Otan taka-askeleen. Nostan pääni lattiasta ja katson sinua silmiin.
Kävele, äläkä katso taaksesi. Kävele pois elämästäni ja asunnostani jonka vuokran olen itse maksanut.
Annan sinulle yhden suudelman, olkoon se piste kirjan kohtaukselle.
Ovi sulkeutuu.
Palaan takaisin kohtaan, jossa aurinko lämmittää minua ja mieltäni.
Menneisyys.
Hurmuri oli poissa.
Minä jäin vahvana naisena kirjoittamaan kokonaan uutta tarinaa.
Sinun äänesi.
Sanasi.
Tekosi.
Virheesi.
Jokainen askeleesi.
Hiljaisuutesi.
Sinä kuulut menneisyyteeni.
Ja juuri nyt olen päässyt eteenpäin°
Menneisyys.
Minullakin on sellainen.
Se tulee vierailulle aina silloin kun en halua ymmärtää jotakin tapahtuvaa ympärilläni. Se käy koputtamassa ovelle silloin kun olen haavoittuvaisempi. Se tulee ja se taas menee jättäen minut makaamaan eteisen lattialle yksin. Repien kaikki ne haavat auki yhä uudestaan ja uudestaan. Lähtee kävelemään jättäen minut asuntooni kerta toisensa jälkeen.
Menneisyys.
Muistuttaa minua siitä millainen olin. Vetää muistilapun esille, jossa lukee isoilla paksuilla tikkukirjaimilla yksi sana. Ja se sana saa minut palaamaan muistelmien pariin.
Menneisyys. Miksi sinä olet jälleen siinä?
Vuosien ajan pysyit poissa. Tiemme erosivat kauan aikaa sitten ja juuri nyt kun minä ole selvillä vesillä niin sinä tulet takaisin. Kaikki se vuosien kestävä hiljaisuus on pysähtynyt kuin seinään.
Seinä. Minä tunnen kuinka kävelen jälleen päin sitä ja pitelen otsassani villasukkaa. Se kuulemma laskee turvotusta.
Yksi sana. Yksi viesti. Yksi huomautus. Huutomerkki ilman lisättyä pistettä. Sitä sinä minulle olit kaikki ne vuodet joita opimme toisiamme tuntemaan. Kunnes yhtäkkiä sinä hävisit elämästäni etkä taaksesi katsonut.
Minä ja paska olotilani. Kahden yksiössä. Kahden sängyssä. Kahden suihkussa. Kahvilla.
Nyt olen vihdoin pystyssä. Seison omilla voimillani suorassa.
Avaan verhot aamuisin ja annan auringon lämmittää kalpeaa ihoani.
Menneisyys. Sinä tulit jälleen moikkaamaan minua. Kysyt rutiininomaisesti muutaman kysymyksen ja teet seuraavan siirtosi.
Minä ja sinä.
Sinä ja minä.
Otan taka-askeleen. Nostan pääni lattiasta ja katson sinua silmiin.
Kävele, äläkä katso taaksesi. Kävele pois elämästäni ja asunnostani jonka vuokran olen itse maksanut.
Annan sinulle yhden suudelman, olkoon se piste kirjan kohtaukselle.
Ovi sulkeutuu.
Palaan takaisin kohtaan, jossa aurinko lämmittää minua ja mieltäni.
Menneisyys.
Hurmuri oli poissa.
Minä jäin vahvana naisena kirjoittamaan kokonaan uutta tarinaa.
 |
| Menneisyyden mietteitä |
Kommentit
Lähetä kommentti