Siirry pääsisältöön

Naisten Asialla.

°Olla nuori.
 Rakastunut.
 Villi.
 Täynnä intohimoa. °



Kun rakastun RAKASTUN. Kun puhun PUHUN. Mikäli et halua kuunnella niin voit sulkea korvasi.
Kun unelmoin UNELMOIN. Kun valmistun siihen ammattiin johon haluan NIIN VALMISTUN. Mikäli en tahdo lapsia EN TAHDO. Mikäli sanon joskus TAHDON niin sanon. MIKÄLI EN niin sitten en.   Oma PÄÄTÖS pitää sormusta sormessa tai kaulaketjussa. Kysyt miksi teen niin? Vastaan kummankin olevan yhtä lähellä sydäntäni. YHTÄLAILLA kuin sinäkin olet minun sydämessäni. Kun minulta kysytään kumpaa juon mielelläni kahvia vai teetä VASTAAN KAHVIA.
Rakastan korkokenkiä. Käytän mielummin vaaleanpunaisia yksilöitä jaloissani kuin lenkkareita. Laitan beiget korot kauppaan. Punaiset kirjastoon. Ruskeat saapikkaat. Mustat kymmenen sentin koroilla. Keltaiset koska kohta on kevät.
Voin sanoa mielipiteeni.
Minulla on siihen täysin oikeus.
Voin olla hiljaa sanomatta sanaakaan, mutta omasta vapaasta tahdostani.

Mitä sitten vaikka en viihtyisi keittiössä? Tee itse ruokasi.  Mitä sitten vaikka tykkään tehdä mielummin ruuan kanssasi yhdessä.
Mitä jos haluan syödä yksin ja  ilman seuraa? Hakea noutoruokaa. Lämmittää mikrossa sosekeiton?

Mitä jos haluan nukkua yksin? Mitä jos minusta on kivaa, että käyt nukkumassa vieressäni ja lähdet aamulla? Mitä jos en tahdo enempää välillämme?
Mitä jos yksinkertaisesti viihdyn paremmin sinkkuna kuin parisuhteessa?

Yksinkertaisesti. Yhdellä lauseella.

MINÄ OLEN NAINEN ja ylpeä siitä!



Kirjoittaja Reetta Joska - Korkojen Kapina Blogi

KORKOJEN KAPINA TOIVOTTAA IHANAA NAISTENPÄIVÄÄ!!!
.
.
.
Kuva: Peilityynirunoja / Tuija Joska


Yksinkertainen kysymys kaikille naisille...
Olethan sinäkin ylpeä itsestäsi ja elämästäsi?

NAISTEN OMA PÄIVÄ.
Muistetaan unelmoida.
Herkutella.
Rakastua.
Suuttua.
Muistetaan pitää jöötä!
Ja hymyillä jos hymyilyttää.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Korkojen Kapina vierailulla Puoli Seiskassa!

 Korkojen Kapina pääsi toteuttamaan UNELMANSA!  Puoli Seiskan kuuluisa pinkki sohva Toteutuuko mun pitkäaikainen unelma vihdoin ja viimein? Onko tämä oikeasti totta? Yhtenä toukokuun päivänä 2023 tapahtui yksi ikimuistoisin asia... "Minua jännitti tosi paljon kun kävelin Ylen tiloihin.  En voinut uskoa sitä todeksi"  Istahdin aulan sohvalle, josta minut tultiin hakemaan sovitusti. Lähdimme Tuulianna Tolan kanssa kiertämään studioita. Pääsin näkemään miltä uutisstudio, aamutvstudio ja ohjaamo näyttivät. Kurkistin myös maskihuoneeseen jossa tapasin tuttuja kasvoja! Parhain juttu koko kierroksessa oli kuitenkin itse Puoli Seiska ohjelmasta tuttua tutumpi pinkki sohva johon vierailijalla oli kunnia istahtaa haastattelun ajaksi.  Ohjelman juontajat ja työryhmä saivat vierailijan   eli minut viihtymään kaikin tavoin. Kahvia, keskusteluja sekä pientä "haastattelupätkää" oli tiedossa pian.  Ihanan Tuulianna Tolan kanssa juteltiin minun kirjastani joka ilmestyi heinäkuussa 2

Miksi kielletty himottaa eniten?

Aina ja Ikuisesti- Päähenkilön ruutuvihosta  Muistan kuinka Islanti sai minut unelmoimaan villistä vapaudesta. Ja sitähän minä olinkin, mutta kai kuvittelin olevani tilivelvollinen sinulle tulemisistani sekä menemisistäni. Miksi? Paikallisbaarista kantautui akustinen kitaran soitto. Väki seilasi sisätiloista ulos polttamaan tuoppien kanssa. Jo heidän elämäntyylinsä sai turistin tuntemaan miten kulttuuri poikkesi jollain tasolla suomalaisesta. En tarkoita nyt tuopin tavoin, mutta jokin tunnelmassa oli täysin erilaista. Mikä?   Pitkä hiuksiset sällit naurahtelivat terassilla paikallis vitseille, joita sisäpuolelta kantautui laulun mukana.  Tilasin valkoviiniä lasillisen. Valitsen useasti sen makean version, koska... Noh satuin pitämään siitä enemmän kuin kuivasta mauttomasta juomasta.  Pohdin.  Mitä jos olisimme olleet tässä baarissa kahden? Olisimmeko tanssineet viimeiseen asti? Olisitko pyytänyt minua tanssimaan keskelle tanssilattiaa intohimoisen viimeisen hitaan?

Syntinen Askel 3/5

  Puhelin värähtää.  Käännän katseeni yöpöydälleni ja näen tuon tatuoidun muukalaisen nimen ruudulla. Yksi uusi viesti.  Huokaisen syvään. Kehoni nauttii syvästä pelosta, jännityksen tunteesta. Minä hieman tärisin.  Menen seisomaan ikkunan luokse. Katson kadulle verhojen välistä, mutta en näe siellä ketään. Tyhjä ja pimeä tie jatkui jatkumista yksin yksinäisyydessään. Valo vilkkuu yhä puhelimen näytöllä, mutta en käännä katsettani siihen kuitenkaan. Kuulen auton äänen, mutta se katoaa yhtä nopeasti kuin valomerkki kännykästäni. Huokaisen toistamiseen. Katselen yhä tielle ja näen parkissa mustan ajoneuvon. Ikkuna aukenee ja tatuoitu käsi näkyy jälleen. Muukalainen oli palannut.  Mietin lähikuukausia ja sitä kuinka nopeasti aika on vierähtänyt eteenpäin. Vasta äsken oli kiimainen ja kuuma kesä ja tämä likka kulki minihame päällä korkkareissa katuja kesäyön hämärinä pikkutunteina. Yhtäkkinen syksyn tulo, vesisateet ja pimenevät illat saivat minut jonkinlaiseen syysmasennuksen partaalle. M