Munanrikasta Pääsiäistä

290:nes Korkkaripari

Onkohan normaalia juosta munan perässä vielä näin "vanhempanakin" naisena...
Mielessä millainen tällä kertaa ja minne se on piilotettu?
Onko sen maku yhtä suussa sulava kuin edellisetkin klassikot?
Iso vai pieni.  Saako sieltä millaisen yllätyksen tällä kertaa?

Kysymys kuuluukin, millaisen suklaamunan sinä ostit tänä Pääsiäisenä kaupasta?
Mistä löysit sen?
Oliko se piilotettu hyvin ja sen etsimisessä meni kauemmin kuin arvasitkaan?


P.s  Tämä blogissa oleva tarina on faktaa ja fiktiota. Lupaathan käyttää mielikuvitusta, huumorintajua sekä kykyä suodattaa tarinan yksityiskohdat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos?
Älä myöskään ota kaikkea liian kirjaimellisesti, sillä tämähän on vain yksi tarina muiden joukossa.
K I I T O S !


Korko joka on pukeutunut kauniin värikkääseen kukkakuvioon istahtaa alas lasissaan kirsikan makuista juomaa. Hän palaa hetkeksi lapsuusmuistojen pariin ja siihen kuinka erilainen tämä juhlapyhä joskus olikaan.
Yhdessä keitettiin kananmunia ja maalattiin niitä keittiönpöydässä kirjaviksi. Pukeuduttiin noidiksi, jänöiksi tai omana itsenämme menimme vieraiden ovien taakse oksien kanssa heilumaan. Usein unohdin kysyä tärkeän kysymyksen "saako virpoa" ja usein sen kysymyksen esitin värssyn jälkeen. Sitten kierrettiin muutama kortteli sinne sun tänne. Kerättiin omiin koreihin herkkuja ja mietittiin mielessämme kuka voittaisi eli kenellä olisi enemmän munaa!

Kotona kipattiin korit tuolle keittiönpöydälle. Laskettiin munat ja karkit sekä rahat, odotettiin vuoroa jolloin sai paljastaa paljon oli tänä vuonna saanutkaan.
Sitten voittaja julistettiin ja tätä onniteltiin. Kilpailijat keskenään vaihtoivat korin antimia salaa tai luvan kanssa.
Sen jälkeen vedettiin erilaisia munia pienistä isoihin kaksin käsin suuhun. Avauduttiin ja itkettiin ilosta tai surusta kun tuli huono olo ahmiessa liikaa.
Sitten pestiin meikit naamasta saippualla ja juotiin paljon vettä jotta olo helpottuisi...

Entäs nyt aikuisena?
En ole ehkä kymmeneen vuoteen soitellut ovikelloja kysyen saako tulla eteistä pidemmälle ja lausua runon.
Tekisi mieli kyllä sanoa, että jonkinlaisia perinteitä on jatkunut kun edelleenkin näin juhlapyhinä löytyy sopivan maukas muna ilostuttamaan näitä Pääsiäispyhiä.
S I I S  S U K L A A MU NA !!!!

Otan lasistani huikan. Jäin miettimään perinteitä mielessäni...Niin monta vuotta lapsena odotettiin sitä juhlapyhää ja kaikkea sitä mitä siihen kuului. Kaikki ne hauskat leikit joita leikittiin ja ruuat joita yhdessä perheen ja ystävien kanssa syötiin. Kokoonnuttiin yhdessä nauttimaan vapaapäivistä.

Otan toisen huikan ja perään kolmannen.
Entä tänä vuonna?
Ottaisin lusikan ja lappaisisin mämmiä suoraan rasiasta. En viitsi piilotella itselleni suklaamunia saati etsiä niitä asuntoni nurkista. Katsoessani ikkunasta pistän merkille ettei kaduilla liikkunut yhtään minkäänlaista onnellista tai surullista "pääsiäispukkia" joka olisi käynyt lähistöllä muniensa kanssa.
Siksipä onkin hyvä istua kaikessa rauhassa omissa oloissaan, juoda alkoholitonta kuplivaa pullo tyhjäksi.  Skoolata 290 : lle Korkokenkä parille. Katsella telkkarista pyöriviä ohjelmia ja saunoa yksin.
Nauttia vapaapäivistä, jotka jatkuvat varmasti yli toukokuun...

Korko huokaisee ja huomaa hymyilevänsä itsekseen,
Munanrikasta Pääsiäistä!



Valokuva Korkokengistä:
 Tuija Joska
IG: peilityynirunoja_jostui

Korkojen Kapinan löydät myös Facebookista!