Sinä sait minut ymmärtämään. Sinä sait minut ajattelemaan asioita positiivisemmin. Hassua sinulta, sillä sinä olit ottanut jälleen pahoja askelia.
Muukalainen istuu paikallaan ja kääntää katseensa pinkkiin korkoon. Tämä ei sano mitään, mutta kuunteli mitä tuo korkkarinaikkonen höpötti.
Olin kai hullu, he sanoivat. Ihmiset puhuivat, kuuntelivat. Pitivät silmällä ja tekivät omia johtopäätöksiä. Korko pisti merkille, ettei tuo mies paskaakaan välittänyt muiden puheista.
Pinkki korko kuitenkin hiukan pelkäsi. Pelkäsin, että jääminen tähän kylänpahaseen voisi kääntyä vielä pahaksi molempien kohdalta.
Mies sytytti röökinsä. Joi kahvia kupin kupillisen perään ja jatkoi elämäänsä samalla tavalla. Ottamalla riskejä Pahoilla askelilla.
Kylänpahasen Korkkarinaikkonen herää. Oliko tuo äskeinen vain unta? Keittää pinkillä kahvinkeittimellä aamun ensimmäisiä kupillisia. Katselee ympärilleen. Ihastelee asuntoansa. Unelmoi hiukan puhutuista Pahoista Askelista. Peläten ja ottaen niitä silloin tällöin sopivassa kohtaa. Hankkien lisää muistiinpanoja.
Tupakan, intohimon sekä salaisuuksien tuoksu kipinöi minussa vieläkin.
Vaarallinen ja tatuoitu Muukalainen oli jossakin lähistöllä, tunsin sen.
Kylänpahanen. Korkkarinaikkonen. Tupakka. Sekaisia ajatuksia. Pinkit korot. Aamun ekat kupilliset.
Tein itse päätöksen. Olin valmis jäämään vielä hetkeksi. Eikä kenenkään mielipide saati kommentti saanut tätä Korkoa muuttamaan mieltään.
°Omistettu ystävälleni, joka on tukeni sekä turvani. Elämäni Muukalaiselle, Hubbikselle°
KYLÄNPAHASEN KORKKARINAIKKONEN - OSAN 1/3 LÖYDÄT KORKOJEN KAPINAN BLOGISTA!
Kommentit
Lähetä kommentti