Korkkarikausi avattu |
Ajattelin repäistä näin Vapun kunniaksi. Kävin ostamassa vaaleanpunaista kuohuvaa ja juhlistaa alkanutta kevättä. Sinkkunaiselle juhlapyhät voivat olla joko pelastus tai pudotus lähimpään rotkoon. Minulle itselleni sopii hyvinkin yksinäisyys. Enkä tarkoita nyt yksinäisyydellä kurjuutta ja sitä etteikö olisi ketään jonka luokse mennä. Päinvastoin tällä korolla on kokonainen perhe ja mahtavia ystäviä joiden kanssa hengailu on yksi parhaista tavoista kuluttaa aikaa. On niitä päiviä jolloin tahdon olla yksin kokematta kuitenkaan olevani yksinäinen.
...villi ja vapaa sinkkunainen...
Vaaleanpunainen kuohuva kuplii pullossa. Katselen sitä pää kenossa vaihtaen asentoa puolelta toiselle. Kymmenen minuutin kuluttua huomaan edelleen istuvani asuntoni lattialla ja katsellen tuota kuohuviinipulloa. Nyt varmasi ihmettelet miksi hitossa tuo nainen ei avaa sitä?
Kyllähän minä sen avasin, mutta vasta myöhemmin sinä iltana.
Makaan lattialla olevan vaaleanpunaisen taljan päällä ja katselen korkokenkäkasoja. Pohdin pitkään mihin alkaisin ripustamaan kenkiäni, sillä itse telineessä oli vain yksi paikka jäljellä. Toisena asiana jäin pohtimaan elämääni täällä Kylänpahasessa...Mitä hittoa minä täällä vielä tein?
Viime keväänä tasan vuosi sitten näihin aikoihin jokin ihminen kysyi minulta miksi lähtisin. Miksi en voisi vielä jäädä hetkeksi. Vastauksen sinä tiedätkin hyvä lukijani, minä jäin. Mutta nyt mietin tosissani lähtöä muualle ja kaikkea sitä mitä voisin elämässäni vielä kokea. Minua ei pidättele täällä mikään ja periaatteessa voisin hyvin pakata tavarani KAIKKI KOLMESATAA JA KAKSI KORKOKENKÄPARIA pahvilaatikoihin ja karata muualle. Nyt varmasti mietit syitä miksi tämä korkkarinaikkonen karkaisi?
... Yritän rakastaa ja olla rakastumatta. Yritän vihata edelleen ja olla vihaamatta. Yritän ymmärtää, vaikka en oikeasti ymmärrä...
Avaan kuoharin ja katson lentävää korkkia. Hetken päästä juoma kuohuaa yli lasipullosta. Huomasin minussa ja kuoharissa olevan jotakin yhteistä. Molemmat meistä odotti merkkiä tempaista taivaan tuuliin ja aloittaa jossakin puhtaalta pöydältä. Totuus on sitten toisenlainen, sillä tuo vaaleanpunainen kuohari koki nopean nousukiidon kohti tähtiin ja minä jäin seisomaan paikalleni edelleen sotkuiseen tarinaani. Miksi päähenkilö saa kokea onnistuneen rakastumisen, täyden lasin hyvää juomaa ja illan päätteeksi rakastavan suudelman? Vaaleanpunaista kuoharia onnisti, mutta minua ei.
Myöhemmin samana iltana katsoin romanttisen elokuvan ja vuodatin kyyneleitä. Kerkesin juoda kaksi kokonaista lasia makeaa kuohuvaa ja sitten tätä korkoa alkoi närästää. Itkiessäni itseäni uneen päätin jälleen vihata miehiä ja kolmen sanan lipsahdusta.
Seuraavana aamuna heräsin hehkeenä maskarat kasvoilla, keitin kahvia ja kuvittelin komean Muukalaisen kaikkine tatuointineen siihen vastapäätä istumaan. Kunnes tajusin keskustelevani itseni kanssa, pää kipeänä ja täysin tyytyväisenä sinkkuna olemiseen.
Mitä tulee noihin korkokenkiin? Puin päälle ja lähdin kauppaan korkokengät jalassa. Kävellessäni kadulla aurinkolasit silmillä tunsin ylpeyttä. Vaikka oloni ei ollut parhaimmasta päästä ja särkylääke ei ollut vielä auttanut otin riskin ja lähdin Kylänpahasen Korkkarinaikkosena eteenpäin!
Korkojen Kapina toivottaa iloista Vappua!
FB: Korkojen Kapina
Valokuva korkkareista : Tuija Joska / peilityynirunoja_jostui
Kommentit
Lähetä kommentti