 |
| 24-fucking wee! |
Pinkki kuusi, pinkku kuohari, pinkki KorkkariNaikkonen
Okei. Ihan pikkutytöstä lähtien meikä mandoliini on unelmoinut vaaleanpunaisesta joulukuusesta. Varsinkin sellaisesta joka tuli omaan kämppään. Mä jotenkin veikkaisin, että sukulaisilla vois mennä joulupuuro väärään kurkkuun mikäli meidän porukoiden olohuonetta olisikin tänä vuonna koristanut neonpinkki joulupuu.
Hyvä on tunnustan, olen itsekin jonkinsortin jouluihminen... Vaikka en aloita valmisteluja heti Juhannuksen jälkeen!!
Kysymys kuuluukin, kuinka moni aloittaa valmistelut jo kesäkuussa?
Pinkki joulukuusi toi iloa harmaaseen pimeään. Kun isosiskoni soitti ja kertoi löytäneensä minulle lempivärisen joulukuusen huusin ääneen muutaman kerran Luojaa ja vain siksi että yksi unelmistani toteutui vihdoinkin.
Ja tuli päivä jolloin sain tuon ihanuuden kotiini. Keitin kahvit, katselin sitä lumoutuneena.
Asettelin pinkit aamutohvelini kuusen alle pinkille matolle.
Kuinka koristelisin sen?
Voihan vaikeus. Oli kauhean vaikeaa miettiä yksin ja yöllä itsekseen, että kuinka saisin koristeltua jotain niin kaunista vielä kauniimmaksi? Hassua sanoa, että olin niin pinkin kuusen vallassa etten osannut tehdä oikeita kunnon päätösiä!
( Kaikki mielensäpahoittajat, jotka eivät ymmärrä tekstejäni lainkaan...ÄSKINEN OLI VITSI)
Onneksi kuitenkin oma mammani, joka omistaa yhtä hulvattoman hauskan huumorintajun kuin tyttärellään haki minut yhtenä iltana ja lähdimme yhdessä etsimään kultaisia palloja kuuseeni.
Miksi kultaisia? Ajattelin ensin pinkkejä tietenkin mutta sitten tuli pelkotila. Mitä jos kuusi olisikin liian silmäänpistävä ja se sokaisisi vieraan joka sattuisi käymään kylässä?
On myönnettävä, että herätessäni yöllä säikähdin hieman näkemääni. Tuntui, että vaaleanpunainen joulukuusi kirkkaine kultasine koristeineen hyökkäsi minun päälleni. Mutta ajan kanssa silmäni tottuivat kuuseen ja hassuihin hankintoihin.
Mitä sä tyttökulta olet mennyt ostamaan?!
Ihana iskä. Olin kutsunut hänet käymään luonani mamman kanssa. Jo eteisessä seistessään hän näki jotakin mikä oli hänen sydämelleen liikaa. Mammani puolestaan tokaisi
"Älä välitä. Miehet ei ymmärrä mitään hauskan päälle" Voitte kuvitella, että isukki odotti autossa ja teki ristinmerkkiä todetakseen nuorimman tyttärensä valloittavat inspiraatiot ja hyvät ideat!
Ei se nyt mennyt ihan noin, mutta yksi asia on varma....Miehet eivät ymmärrä hauskan päälle!
 |
| Pari lasia kuoharia |
Joulukuussa juhlin mun synttäreitä itsekseni. Istuin koneella uuden tekstin parissa ja join lasin viiniä. Tietenkin tämän KorkkariNaikkosen muutama paras ystävä (Ramona & Heini) saapuivat kilistämään kera pinkin kuoharin tämän ikäloppu frendinsä kunniaksi.
Siinä kuunneltiin musiikkia, syötiin mutakakkua pinkillä kermavaahdolla jota koristivat samaan sävyyn nomparellit ja vadelmat.
Mitä tulee sanaan jouluihminen?
Monet vuodet olen ollut itse samanlainen joulufiilistelijä ja hössöttäjä. Piparit leivotaan ja niihin laitetaan pinkkejä koristeita...vaikkakin viimeisenä vuonna minä olin se joka jätettiin vahtimaan niiden valmistumista ja myöhemmin päätettiin yhteisvoimin että se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta...
Tänä vuonna olin niin väsynyt ja kuitti. Käydessäni vielä joka päivä töissä Helsingissä heräten puoli viisi aamulla ja lähtien puoli kuusi kohti Helsinkiä. Työpäivän jälkeen lähdin kotimatkalle ja saavuin himaan noin puoli kaksitoista yöllä...
Joten ehkä sain tänä jouluna jättää kaikki hössötykset sikseen ja keskittyä vain nauttimaan itse kokonaisesta joulusta perheen kanssa.
Mamman leipoessa jouluherkkuja tämä KorkkariNaikkonen nuokkui puoliksi silmät kiinni keittiönpöydässä. Juodessa kahvia sen verran, että piristyisin edes pitämään molemmat silmäni yhtäaikaa auki sain puheripulikohtauksen. Loppujen lopuksi kaksi taikinaa meni perseelleen, sillä mamman aatonaaton rauhallisuus oli muuttunut tyttärensä pölötyksen kuuntelemiseksi.
Kolmas onnistui sittenkin !
...Kuivatkakut ja piparkakut maistuivat tänäkin jouluna yhtä hyville!
Mitä tulee pinkkiin joulukuuseen? Noihin kuviin, joihin jaksoin sentään hymyillä? Liialliseen jouluruuan syömiseen ja joka vuoden alussa alkavaan kuntokuuriin?!
Hyvästelin joulukuusen ja kohtasin pelkoni ennen Loppiaista. Uskaltauduin yläkerran vintille ja pyyhin nenäliinalla kyyneleeni yrittäen lohduttaa minua että kuusta näkevämme taas pian! Ensi vuosi olisi ihan lähistöllä, tyyliin nurkan takana! Valokuvissa yritin leikkiä hetken aikaa seksikästä joulutonttua pinkissä asussaan ja korkokengissä. Tapaninpäivänä en saanut yhtään lanttulaatikkoa enää alas. Pyllyni on joutunut hyvän, mutta hermoja koettelevan jumppatreenin armoille. Yritän silti syödä kerran päivässä hedelmän vaikka sipsipussi olisi enemmänkin kuin tervetullut ainakin kerran kuukaudessa...
Heiii!!! Sainhan mä jotain aikaan...Nimittäin tilattua valmiit joulukortit! Eiks ole hienot?!?
Näin tammikuun puolessa välissä on hyvä ja paras mahdollinen aika toivottaa kaikille Ihanaa Joulua ja Onnea Uuteen Vuoteen 2022 !
Kommentit
Lähetä kommentti